Mitäh?

Tyhmyyttä, käytöshäiriöitä, myrkytystiloja ja vääntyneitä luita…. Voiko fluorilla saada ihmisen väkivaltaiseksi???

Fluorista on kohuttu aika ajoin enemmän tai vähemmän. Joku kirjoittaa provosoivan, tunteisiin ja disinformaatioon perustuvan artikkelin aiheesta, ja sitä jaetaan Facebookissa häkänä. On kuitenkin eri asia joutuuko fluoria sisuksiisi American Tennesseeessä asuessasi juomavetesi kautta vaiko hampaidenpesun yhteydessä. Nieletkä siis? Toivottavasti et.

”Fluori vähentää hampaiden reikiintymistä, koska se estää bakteerien aiheuttamaa hammaskiilteen mineraalien liukenemista. Lisäksi fluori auttaa bakteerien jo liuottaman kiilteen uudelleen mineralisoitumista. Fluori ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja happojen tuottoa.”

(Hammaslääkäriliiton informaatiota fluorista.)


On hämmentävää kuinka eri tutkimukset ovat päätyneet eri lopputulemiin. Mm. se onko fluori tehokas ehkäisemään hammasmätää ja ylipäätään hampaiden reikiintymistä, on asia josta ei päästä yhteisymmärrykseen. Itse kuitenkin uskon, että omilla hyvillä valinnoilla voi tehdä jo paljon. (Tätäkään eivät kaikki hammaslääkärit allekirjoittaisi…)


  • Pese hampaasi 2-3 kertaa päivässä.
  • Muista hammaslanka joka päivä!
  • Huuhtele suusi kunnolla ruokailun jälkeen ja syö xyliton purukumia minimoidaksesi happohyökkäystä.
  • Älä napostele varsinaisten ruokailujen välissä. Jos napostelet; huuhtele ja ota purukumi.
  • Tee väliharjauksia esim. ihan vaan veden kanssa.
  • Vältä sokeria! No, joo! 

Fluorin liikasaannista ollaan kuitenkin jotenkin yksimielisiä. Pieniä lapsia pitäisi vahtia, jotta he eivät nielisi fluorihammastahnaa. Sitä, miksi hammastahnoja maustetaan esim. mansikan kaltaisilla mauilla – en ymmärrä. Jos lapsi on niellyt hammastahnaa noin alle puoli tuubia, ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Maito tai kalsiumtabletit riittävät. Mahakipua on luvassa. Fluori on kuitenkin neurotoksiini joka kertyy kudoksiin. Kooltaan pienemmät ja aivoiltaan kehittymättömät lapsen aivot on riskialttiimmassa osassa fluorin vaarojen suhteen. Onneksi en koskaan saanut terkkarilta fluoritablettia imeskeltäväksi…!

On myös tutkimuksia, joissa on todettu esiintyvän mm. käytöshäiriöitä, väkivaltaisuutta sekä matalaa älykkyysosamäärää alueilla jonka yleiseen veteen on lisätty 1950-luvulta asti  fluoria. (Suomi ei ole ainakaan nykyään niiden maiden listalla!) Tennessee ja Kentucky ovat esimerkkejä alueista jossa väkivaltaisuutta on tutkittu fluoriin liittyen. Myös eri puolilla maapalloa on luontaisesti pohjavesissä kalsiumfluoria korkeita määriä. Tälläinen maa on esimerkiksi Intia. Suomessakin on alueita, joissa pohjavesi sisältää luonnollista kalsiumfluoria korkeahkoja määriä. Tämä luontainen  fluori on vähemmän myrkyllistä kuin hammastahnojen natriumfluori, joka on alumiiniteollisuuden jäte. Juomaveteen lisättävät hydrofluoropiihappo tai silikofluori ovat lannoite- ja lasiteollisuuden jätteitä. 

Neurotoksiiniksikin määritelty fluori edistää alumiinin ja lyijyn kertymistä aivoihin. Tällä yhtälöllä Amerikkalaisissa ja Englantilaisissa tutkimuksissa selitetään älykkyysosamäärän vähenemistä ja käytöshäiriöitä, sekä mm. munuaisten vajaatoimintaa. Miksi kuitenkin edelleen puhutaan fluorin ”puutoksesta”?  Kuitenkin fluorin käyttöä on puolusteltu terveillä hampailla. Valkoiset laikut hampaassa ovat merkki liiasta fluorin saannista. Tällöin fluori tekee hammaskiilteeltä liian kovan, ja näin myös hauraan. Suomessa meillä on kuitenkin aika pieni todennäköisyys fluorin yliannostukseen. Hammaslääkäriin saamaan lisäfluorauksia, suuhun jätettyä hammastahnavaahtoa ja lääkkeiden liikasyöntiä – siinä ollaan jo oikeilla jäljillä!


Miksi tälläinen informaatioisku fluorista?

Noh, ihan sen vuoksi, jotta edes yksi teistä miettisi mitä suuhunsa pistää. Oma isosiskoni  joskus jopa suositteli minulle loppuhuuhtelun pois jättämistä. Tein sitä jopa pari kertaa, mutta suuni kuivui. Nukkumaan käydessäni päässä vain pyöri – vesi – vesi- vesi. Oli pakko huuhdella se liikavaahtoava saasta poiiiiiis…! Onneksi samalla liika fluori.

”Hammastahnat sisältävät fluorin lisäksi muun muassa hampaiden harjausta tehostavia aineita, makeutusaineita sekä bakteereiden kasvua hidastavia ainesosia.”

”Hammastahnan sisältämä pyrofosfaatti tai sinkkisitraatti ehkäisee hammaskiven muodostumista ja bakteerien kasvua. Pyrofosfaatti ehkäisee hammaskiven kovettumista ja sinkkisitraatti bakteeripeitteen muodostumista.”

Normaaleissa hammastahnoissa ainut ”paha” ei ole siis ainoastaan fluori, vaan myös esim. sodium laureth tai lauryl sulfate. Laureth on noista kahdesta se liikavaahtoava ainesosa. Syöpää aiheuttavaksikin kohuttu aine on ainakin ympäristömyrkky, jos ei muuta huonoa löydy. Ööö…löytyypäs. Itse olen yhden todella positiivisen asian huomannut siirtyessäni luonnonkosmetiikan hammastahnoihin. Minua ei enää janota nukkumaan käydessä. Minulle SLS aiheuttaa kuivuuden tunnetta suun limakalvoille – vaikka kuinka huuhtelisin. Nyt kun pesen leegoni Disodium & Sodium Cocoyl Glutamatea sisältävillä hammastahnoilla, ei minun tarvitse rampata hanan ääreen nukkumaan käydessä.


”Semi-Natural”

Sodium Cocoyl Glutamate on erittäin mieto, hellävaraisesti vaahtoava ainesosa hammastahnoissa ja muissa puhdistusaineissa. Sitä saadaan aminohapoista, glutamiinin hapoista sekä kookoksen rasvahapoista. Aine on vielä suhteellisen uudehko tekijä, ja tästä syystä varsinaisen tutkinnan alla, mutta tähän asti siitä ei ole ilmennyt pahaa sanottavaa. Minä ainakin olen jo mieltynyt vähemmän vaahtoaviin hammastahnoihin. Minäkin vielä vuosi sitten yhdistin mielessäni vaahtovuuden pesutulokseen…. Fairy on kait se iänikuinen tehopuhdistaja jonka pohjalta ainakin minun vammautunut mielleyhtymäni on peräisin. Mitä enemmän vaahtoa, sitä puhtaampaa!

Nyt kun olen jo yli vuoden ajan pääsääntöisesti käyttänyt hammastahnaa ilman SLS :ää, ei suussani ole ollut ärtyneitä limakalvoja tai aftoja. Hampaat kiiltävät. Hengitys ei haise enempää eikä vähempää. Reikiä ei ole ilmennyt. Hammaskiveä ei muodostu kiitos hammaslangan ja pienten ”väliharjausten”.


Saitko sinä puistatuksia? 

Haluatko kommentoida?

Please do so.


Löydät blogini Facebookista ja Instagrammista.

Suorat linkit:

LuonnonkosmetiikkaWithDeli & @mirjadeli

❤ ❤ ❤


Haluan myös kannustaa jakamaan blogiartikkeleitani Facebookissa, ja kommentointi on enemmänkin kuin tervetullutta!

KIITOS, kiitollinen bloggaajanne.


4 Replies to “Ethän vaan ole nielijä?”

  1. Pari sanaa tieteenlukemisesta: Tutkimustuloksiin kannattaa suhtautua aika isolla kriittisyydellä – etenkin, kun tutkimuksia jostakin aiheesta on saatavilla vain vähän. Lisäksi havaittu yhteys ilmiön x ja y välillä ei tarkoita samaa kuin syy-seuraussuhde – kas kun laskennallisen yhteyden havaitseminen ei vaadi minkäänlaista todellista riippuvuutta. Erityisen varovainen kannattaa olla, jos ilman ihan oikeasti runsasta tutkimusmäärää lähdetään esittämään väitettä ”ilmiö x aiheuttaa y:tä” – iso riski on, että kyse on tulkintavirheestä.

    Ihmettelet tekstissä myös erilaisia tutkimustuloksia. Vetoan sen suhteen yllämainitsemaani: tutkimuksen tulokset ovat täysin sidoksissa tutkimuskysymykseen, tutkimusmenetelmiin, miten on päädytty tutkimaan juuri tätä tiettyä ilmiötä, miten varmennetaan, että tulokset ovat todellisuutta kuvaavia, eikä syyllistytä virhepäätelmiin?

    Tässä tapauksessa tieteellisen konsensuksen kanssa ristiriitaista tietoa on niin vähän (tyypillinen piirre näissä vaihtoehtoteorioissa, muuten) ja sitä konsensusta tukevaa dataa niin paljon, että mahdollisuus kaiken sen datan virheellisyyteen on aika pieni. (Siksi se onkin konsensus, eikä tämän päivän fiilistuntuma) Toki tieteellinen tieto päivittyy ja mikäli uudet tutkimustulokset, jos ovat toistettavissa ja määrällisesti sekä laadullisesti riittäviä, tarjoavat tarpeeksi viitettä esimerkiksi fluorin liikasaantiin oletettua pienemmissäkin pitoisuuksissa, sitten on syytä tarkistaa saantisuosituksia.

    Jenkkilässä esimerkiksi semmoset 70 % väestöstä saa vettä, johon on lisätty fluoria (lopuilla sitä esiintyy luontaisesti liikaa, jolloin sitä siksi sitten poistetaan). Suomessa pitoisuudet ovat joka tapauksessa useimmiten suosituksia huomattavasti pienempiä, myös tästä pitoisuudesta tarkempana olevan USA:n pitoisuusrajojen mittapuulla. Sen pari kappaletta fluoritabletteja tai kertaluonteisen hammastahnan vahinkonielemisen ei siis tarvitse pelätä aiheuttavan vauriota.

    http://www.cracked.com/quick-fixes/fluoride-lowers-your-iq-b.s.-headline-week Tässä hieman kartoitettuna (ja kumottuna) tuota fluoripelkoa, suosittelen erityisesti linkkien seuraamista (itse lähde nyt ei ole tieteellinen julkaisu). Kyse vaikuttaisi olevan siis mittasuhdevirheestä.

    Vielä pikkuhuomiona, että se, että jokin kemikaali on peräisin esimerkiksi jäteaineksesta, ei tee siitä sen haitallisempaa tai haitattomampaa. Sama yhdiste kun pysyy täysin samana, oli se sitten synteettistä tai luonnollista alkuperää.

    Liked by 1 henkilö

  2. Mä olenkin jo pitkään ihmetellyt, että miten illalla hammaspesun jälkeen janottaa yhtäkkiä niin paljon, vaikka päivän mittaan juonkin sen pari litraa vettä. Voiskohan syy tosiaankin olla ihan perushammastahnassa? Mutta miksei sama ilmiö sitten tule koskaan aamulla?

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: